Tätä blogia kirjoitellessa minulta tulee tekstiä ehkä vähän liikaakin, mutta tämä onkin tarkoitettu ystäville ja perheelle ja rakkaille, vaan toki myös niille joita vaan kiinnostaa tietää mitä minulle kuuluu/ millaista Maltalla on. Mutta juuri siksi, kirjoitan tänne sitä mitä sydän sanoo, juuri sen mille minusta tuntuu. Joten voi olla, ettei tästä ihan mitään perinteistä ”vaihtoblogia” tule. Kirjeitä niille, jotka haluavat niitä lukea! Nyt voipi lukea mietteitä tiistailta väliltä Sukeva- Helsinki…
-Vähän eläydyin kotoa lähtemiseen ja halasin kotia, siitä se tykkäs!
Kun yksin istuu junassa, niin ehtii kyllä ajatella kaikenlaista. Suomi näyttää ainakin kauneimpia puoliaan junan ikkunasta katsoen; kaikki puut ihan lumisia ja auringon valo siihen valkeuteen heijastuu. On hienoa, saa nähdä miten hienoa Maltalla on. Lähdin tänään junalla Helsinkiin, ja onpa tosiaan omituinen olo. Kotoa lähteminen tuntui hurjalle, vaikken oikeastaan pystynyt sisäistämään etten tule takaisin kuin vasta kesällä. En tajua minne oikein olen menossa, vaan ehkäpä huomenaamulla alkaa jo tuntumaan kun pääsee lentämään. Äiti saattoi minut Kuopioon junalla, oli kyllä mukavaa se. Tuntui kummalle vaan katsoa junan ikkunasta äitiä, kun seuraavan kerran näkee vasta… noh, Maltalla! Helsingissä menen Teemu-veljeni luokse yöksi, tosin hän menee töihin yöksi, joten Liisa on luvannut tulla mun yökaveriksi! Sitten toinen veljeni Sami +Eve vievät minut lentokentälle aamulla… Hurjan jännittävää, olenko oikeasti huomenna lähdössä jonnekin?
Ehkä tässä tapahtuu nyt niin paljon, etten pysy ihan perässä. MUTTA jopa Check in välille Helsinki-Lontoo on hoidossa! Aamulla voi kävellä suoraan laukkutiskille ja turvatarkastuksiin. Lontoossa onkin sit jännittävämpää, että miten koneen vaihtaminen sujunee. Taksikyyti Maltan lentokentältä asunnolle on tosin myös valmiina, eli sekin helpottanee hieman liikkumista. Saa nähdä kuinka hurjia kuskeja ne maltalaiset sitten tosissaan ovat?
Pakkaaminen oli haastavampaa kuin mitä kuvittelin, sillä karsin tavaroita ja vaatteita parhaani mukaan ja silti minun painorajat paukkuu pikkiriikkisen yli sallitun. Enkä oikein tiedä onko se vakavaa… enhän minä nyt ajattelekaan sitä, mitä se sitten on kun tulen takaisin, mutta ei mua huvittais pienestä hulluna lisää maksaa. Ja minähän sitten pakkasin mukaan Elovena- kaurahiutaleita ja näkkileipää ja lakua! Onneksi ylikilo ei ole siitä kiinni, sillä ne paina paljo mitään. Lisäksi piti nostaa Suomesta hurjana käteistä, eikä oo koskaan ollu mulla näin montaa 100 seteliä! Wou, jotenkin hurjannäköisiä ovat :D
En osaa lainkaan kuvitella millainen olo minulla on päästyäni Maltalle. Täällä Helsingissä sain hankittua tietokoneelleni suojuksen, niin saapa sen sitten nätisti tuonne käsimatkatavaroihin. Liisan kanssa ollaan vaan, ja pitää muistaa mennä nukkumaan. Minusta tuntuu etten olisi lähdössä minnekään, että jäisin vain tänne Helsinkiin. Nyt vähän iskee tajuntaan se, miten kaukana Malta tosiaan on. Hui hurjaa.
Se -33 vaihtunee +11 väistämättä, huheejapikkusenjee!
No niin Sari, terkkuja sinne Maltalle, on vuosia kulunut,kun siellä 2 viikkoa vietimme,ihan mukava loma oli.Oletko pääkaupungissa, vai missä päin kun jäi epäselväksi se tarkka kohde? Oikein mukavaa kevään odotusta sinne Maltalle.Ajattele, että Sonkajärvellä oli tänäaamuna -40,ehkä siellä ei ole niin kylmä?Terv Tepa
VastaaPoista