Viikon päästä!

Ajattelin kun viikon päästä on lähtö Maltalle jo käsillä, että olisi hyvä hetki ensimmäiselle blogimerkinnälle ennen vaihtoa. Joudun jättämään taakseni kotiseudun ihanat lumiset maisemat, joita ihastelin tänään hiihtäessäni äidin kanssa10km lenkin. Harmittaa kun ei ollut kameraa mukana, oli niin upea sää, niin ihanan valkoista ja aurinkokin taivaalla loisti. Tuntuu ihan omituiselle ajatella, ettei ole edes mahdollisuutta hiihtää kun vasta ensi talvena. En ole siis saanut vielä tarpeekseni lumesta, yleensä kyllästyn siihen vasta maaliskuun puolella…

Niin, onhan se erikoista että harmittelen sitä kun en voi hiihtää enää tänä talvena, kun olen sen sijaan lähdössä vaihtoon VIIDEKSI KUUKAUDEKSI MALTALLE. Olen tässä pohtinut, että sehän on monin tavoin Suomen vastakohta. Suomessa on kylmä, Maltalla lämmin. Suomi on pinta-alaltaan suuri, Malta taas pieni. Suomessa asutus on harvassa, Maltalla taas hyvin tiheässä. Suomi on Euroopan pohjoisimpia maita, Malta eteläisimpiä, siis toisella puolen koko tätä Eurooppaa! Euroopan sisällä siis kauemmaksi varmaan voisi vaihtoon päästä, ja ikävöin jo valmiiksi kaikkia rakkaita!

Olen aina ajatellut, että sitten kun olen yliopistossa, tahdon ehdottomasti lähteä vaihtoon. Opiskelen Jyväskylässä puheviestintää, ja sen kautta vaihtoon lähtö tulikin jo yllättävän pian, toisena vuonna jo! Aiemmin olin ajatellut lähteä vasta kandin jälkeen, mutta toisaalta elämäntilannettani ajatellen tämä ajankohta on juuri sopiva vaihdon kannalta. Tuntuu uskomattomalle, että on kulunut jo vuosi siitä kun hain vaihtopaikkaa, ja olen siitä asti luonut monimutkaista suhdettani Maltaan. Hakuprosessin alussa, kun tutustuin eri kohteisiin, en missään nimessä halunnut Maltalle. Laitoin sen hakukohteeksi pelkkien kurssien perusteella, koska ne vaikuttivat mielenkiintoisilta. Tämä tosin tapahtui melko hetken mielijohteesta, ja niin vaihdoin Alankomaiden tilalle Maltan. Ykkösvaihtoehtoni oli päästä Walesiin, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Ehkä tästä syystä Malta on vaatinut minulta sopeutumista ajatukseen, että olen todella menossa sinne. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että se tulee olemaan hyvä vaihtokohde juuri minulle. (Ainakin jos torakat pysyvät poissa kuvien perusteella mahtavasta asunnostani!)

Olen tässä pohtinut myös sitä, että mitä hyötyä olisi ollut jos olisin lähtenyt sinne mikä ei ole omien mukavuusalueiden ulkopuolella. Voin rehellisesti sanoa, että vaihtoon lähteminen arveluttaa, hirvittää, epäilyttää ja jännittää. Mielialani vaihtelee paljon, välillä innostun aivan valtavasti ja sitten taas tekee mieli itkeä. Luotan kuitenkin siihen, että kun pääsen Maltalle ja näen sen, missä minä tulen olemaan ensi kesään asti, minä hurmaannun. Maltan täytyy olla niin ihana! Pitää vaan muistaa varautua siihen, ettei kaikki kuitenkaan mene ihan suunnitelmien mukaan. Siitä on hyvä nähdä hurjia unia, kuten minulla on muutenkin tapana.

Tilanteeni vaihtoon lähtemisen suhteen on aika ihanteellinen, sillä minulla on hommat melko hyvin hoidossa. Maltan yliopiston kanssa asiat hoituivat sujuvasti jo syksyllä, ja vastaukset tulivat nopeasti. Lisäksi se nainen vaikutti niin mukavalle, että siltä uskalsi kysyä jos jokin tuotti päänvaivaa papereissa tms. Niissä papereissa oli kyllä hommaa, ehkä jopa enemmän kuin monissa muissa ERASMUS- kohteissa, vaan eipä tuo mittään. Minulla on myös matkatoveri, joka lähtee myös Maltalle vaihtoon. Ilman en varmaan olisi edes ajatellu että Heathrown lentokenttä on niin iso, että toiseen terminaaliin pitää siirtyä jollain kulkuneuvolla! Eli onneksi minulla on matkatoverina Sami, sillä eehän tuosta muute mittää näättäs tulevan het’ alkuusa! :D

 Minulla on myös asunto valmiina, ainakin luotan asunnonvälittäjääni nyt sen verran että se siellä myös on. Ja onhan se asunto pakostikin siellä, St Juliansissa! Hankin asuntoni sellainen relocatemalta- nimisen asunnonvälitysfirman kautta, ja asun vaihtokauteni yksin, mikä saattaa olla erikoista. Uskon kuitenkin tutustuvani ihmisiin ihan yhtä hyvin, vaikken asukaan kenenkään kanssa! Mutta asunnosta vielä, eli siinä on keittiö/olohuone ja makuuhuone ja kylppäri, ja lisäksi minulla on jonkinlainen takapihakin. Siellä on ihan uudet pinnat ja tosi kivalta se vaikuttaa. Ja siellä on valmiina netti, ei tarvii sitä hankkia. Toivon vaan että se toimii niin hyvin, että skypesoitot Suomeen onnistuu! Se talokin on niin välimerellinen, kuin vaan olisin kuvitella voinut! PLUS SPECIALBONUS: Maltan ex-PRESIDENTTI asuu samalla kadulla ku mä, eli ei oo huonot huudit mulla hei! ;)

 Viime viikolla yritin hoitaa joitain asioitani, joita ei voinutkaan hoitaa. Joten jos joku tarvii nettitikkua, multa saa puoleks vuodeks hintaan 13e/kk! Mun puhelinliittymällekään ei voinut tehä mitään, huvikseen tässä saa sitten niistä maksaa. Ihan hyvä oli tänään huomata sekin, etten ollu tehnykään muuttoilmoitusta Jyväskylän asunnosta ennen joulua ja mun laskut on menny sinne koko tammikuun ajan. :D Onneksi se selvisi kuitenkin nyt, eikä pahaa vahinkoa ole sattunut! Olen myös pakannut, koska tiedän että pitää pakata vielä uudestaan, jotta en ota liikaa tavaraa mukaan. Pieni mutka tuli matkaan matkavakuutuksen kanssa, mutta sekin hoituu huomenna. Tavallaan odotan vaan sitä, milloin minun pitää lähteä, eikä se joka hetki ole helppoa.

Jaahas, olen tunnetusti hyvä laittamaan näitä sanoja putkeen ja tekstiä on nyt jo ilmestynyt näin paljon. Jaksaakohan tuota edes lukea? :P Katsotaan miten siellä Maltalla aikaa jää kirjoitteluun, mutta luulen että sitä jostain aina löytyy. Haluan että voitte lukea kuulumiseni täältä! Lisäksi onhan tää aika kivaa kirjoitella… eli kyllä musta sitten kuuluu kans, vaikkei näkyiskään!
Blogini nimestä sen verran, että sanojen kaksoismerkitykset ovat niiiin kivoja! Ehkä just siksi Malta olikin mun juttu? Ja olen sitä mieltä, että vaihtoon lähteminen vaatii rohkeutta ihan kaikilta. Siksipä on hyvä pitää mielessä tuo Tommy Tabermannin kysymys niinä hetkinä, kun eletään sitä elämää eikä vaan meinata!

Nyt nautin viimeisestä viikostani Suomessa, huomenna lähden Roopeni luo ja sitten varmaan hiihtelen tuolla lumessa lisää ainakin kerran, yritän olla saamatta hirveää lähtöhepulia ja tehdä kaikkia mukavia asioita. Minun tulee vaan niiiiiin kova ikävä, mutta kerrankos tuota Maltailee! Onneksi on olemassa musiikki, jota voi kuunnella kaikkina hetkinä, eikä siten tarvitse koskaan olla yksin jos ei niin halua!

Viikon päästä lähtötunnelmia, nyt pitää vielä jonkin aikaa malttaa odottaa, mutta Malta odottaa! (Oli ihan pakko...)