Paljon elämää & Pieniä eläimiä

Viikkoni on ollut kyllä ällöttävän ja mukavan sekamelskaa. Tässä on nyt kokonainen viikko kerrottavana, mutta yritän olla mahdollisimman johdonmukainen näiden juttujeni kanssa.

Viime lauantaina oli St Patrick’s Day, ja vaikka sitä juhlaa kaikkialla juhlitaankin, en olisi arvannut että Maltan kaikki pubit tulisi niin täyteen ihmisiä! Me käytiin yhdessä pubissa, jonka jälkeen siirryimme norjalaisten luo heidän järjestämiin pre-partyihin. Siellä oli kyllä mukavaa, sillä pääsi juttelemaan uusien ihmisten kanssa! Kivvaa! Enkä ole ikinä nähnyt niin isoa asuntoa, siellä asuu kaksi ihmistä ja niillä on kolme kerrosta! (Lisäksi jos haluaa syödä Maltalla pitsaa, löysin paikan josta saa tosi herkullista ja hyvää pitsaa. Oi nam!) Monesti muulloinkin käy, että prepartyissa on kivempaa kuin mitä se sitten on, kun lähdetään baariin. Paceville oli niin täynnä ihmisiä, ettei siellä kyllä kauheen mukavaa ollut.

Sunnuntai-iltana mentiin katsomaan Maltan yliopiston opiskelijoiden tekemää musikaalia, joka oli Gleen ja Famen yhdistelmä. Eli toisinsanoen, tarinan tausta oli Famesta ja kaikki laulut Gleestä. Siellä oli kyllä hyviä laulajia, ja kokemuksena se oli ihan hyvä! Oli myös mielenkiintoista huomata, miten erilailla yleisö täällä käyttäytyy… kun vaihdettiin lavasteita, mikä tapahtui aika nopeasti, yleisö alkoi keskustella omiaan, kun taas Suomessa ihmiset odottais hiljaa mitä seuraavaksi tapahtuu. :D

 

Sitten tuolla musikaalissa tuli esiin yksi asia, mitä olen täällä miettinyt menneellä viikolla. Musikaalin melko alkuvaiheilla heitettiin kommentti, ettei naisista ole muuhun kuin voileipien tekoon, ettei nainen voisi menestyä tai olla uskottava jossain sellaisessa mitä miehet tekee. Se sai yleisössä aikaan valtavan buuaus-reaktion! Niin kova-äänisen että musikaalin kohtaus keskeytyi hetkeksi. Lisäksi luin kampaajalla lehteä, jossa oli kolmen sivun juttu siitä, miten nainen voi tienata ja mies voi hoitaa kotia sekä lapsia. Jutun tyyli oli hyvin valistava, siinä hoettiin sitä kuinka mies hakee lapsen koulusta, laittaa ruokaa ja se on IHAN OK. Olemme silti onnellisesti naimisissa! Lisäksi siinä oli tilastoja siitä, miksi maltalaiset naiset eivät käy töissä. Tuntuu jännältä, että täällä käydään taistoa miesten ja naisten välillä sellaisesta asiasta, joka on Suomessa käyty jo 100 vuotta sitten? Ollaan kuitenkin edelleen Euroopassa, joten mielenkiintoista huomata tällaisia eroja maiden välillä.

 

Viikonvaihdettani varjosti tämä tulehtunut peukaloni, se oli niin punainen ja tulinen ja kippee! Nyt antibiootit tehoaa ja turvotus pikkuhiljaa laskee, muttei sormi silti näytä vieläkään ihan normaalilta, vaan läheltä jo liippaa! Maanantaina tulehdus pääsi vielä leviämään laajemmalle, koska täällä oli jälleen kerran kansallinen vapaapäivä ja AEGEE-järjestön järjetämä HIKE & free BBQ! Joten sinne tietenkin oli päästävä, vaikkei se ihan hirmuista patikointia ollutkaan, koska suurimmaksi osaksi käveltiin autotiellä. Käytiin myös luolassa, joka on merkittävä Maltalle, sillä sieltä on löydetty varhaisimpia todisteita ihmiselämästä tällä saarella, waau! Sen luolan pelottavin juttu oli kyllä ampiaiset, joita oli paljon. Vaan Hiken aikana, minäpä näin ekaa kertaa ns. metsää Maltalla! Upeita maisemia muutenkin, joista saatte nauttia kuvien kautta. Vaan BBQ olisi pitänyt organisoida niin paljon paremmin, mutta onneksi ruoka oli sentään hyvvää! Ehkä myös siksi, kun olit nälässä viisi tuntia? Sää oli upea ja päivä mahtava!

Se pieni metsä... :D

Tiistaina sainkin kokea terveydenhoitopalvelujen toimivuuden Maltalla. En tiedä kuinka pahaksi sormeni olisi muuttunut, jos en olisi lääkäriin mennyt. Health Center löytyi Gzirasta ja se oli ilmainen, piti vaan näyttää maltese ID-card. Odottamaan toki joutui, melkein kaksi tuntia, kun yksi nainen vielä etuili minua ovelasti. Vaan kun menin lääkäriin ja näytin peukaloani, ja yritin kertoa miten se on levinnyt kokoajan alaspäin, se vaan kirjoitti minulle reseptin ja antoi antibiootit, eikä sen kummemmin kuunnellut. Onneksi ne lääkkeet ovat alkaneet nyt todenteolla vaikuttaa ja taitaa se tulehdus tästä lähtee. Se resepti oli niin epävirallinen verrattuna Suomeen, valkoinen paperi, jonka läpi kyl näkyi vesileima... ja siihen se kirjoitteli käsin jutut ja iski leiman. Kyllä sillä antibiootit irtosi.

Pitää olla todistusaineistot... vaan ihan kauheen näköinen tuo kyllä on/oli!

No, sitten kun sain sormitulehdusken hallintaan, taisin kohdata kylppärissäni pahimman pelkoni.

HUOOH. Mää en ala sitä kun kaikki ötökät herrää, mun psyyke ei kestä sitä että vessassa hengaa 10cm pitkiä ruskeita jottain matoja. Puistattaa vieläkin! Onhan se kiva vaihdossa ollessa oppia itsestään uusia asioita, kuten sen että saat paniikkikohtauksen kun törmäät tähän jättimäiseen ötökkään uudestaan seuraavana iltana. En ole vieläkään toipunut tapahtuneesta, sillä pelkään mennä mun vessaan. Tavallaan ihan naurettavaa... :D Kun soitin vuokranantajalle asiasta, sen ensimmäinen kommentti oli se, mihin ne vissiin vetoaa AINA täällä Maltalla! ”Well, IT'S MALTA, we have bugs here…” Kyllä se sitten otti mut enemmän tosissaan kun vähän kuvailin tilannetta tarkemmin. Minulla on kuva kyseisestä otuksesta, mutten tahdo itse katsoa sitä... joten ette tekään.

Sitten se kolmas vähemmän hauska juttu on se, että mun kylppäri on ihan homeessa. Se haisee ja katon nurkat on ihan harmaana. En tajua kuka rakentaa kylppäristä umpion? Onhan siellä ikkuna, mutta asun alimmassa kerroksessa ja pihallani on korkeat seinät niin ei se tuuli pääse sisään eikä ilma kunnolla vaihdu senkään puolesta. Vuokranantajani tulee maanantaina käymään ja meinaan kyllä olla kovana, maksan tästä asunnosta niin paljon että jotakin tasoa tältä pitäisi pystyä odottamaan! Joten Malta ei just nyt tunnu niin kivalta, koska ainut mitä asunnoltani halusin oli;, 1. siellä ole hometta, 2. eikä juokse ötököitä ja 3. minun olisi siellä hyvä olla. Nyt ei oo. Vaan luulenpa että nuo on liikoja odotuksia Maltalla oltaessa? Osaa arvostaa niitä Suomen asuntojakin taas vielä enemmän ja ihan tosissaan!

 Keskiviikkona kävin saksalaistytön kanssa kahvilla, ja käytiin syvällisiä keskusteluja kyllä! Torstaina taas sain huipussa suomalaisseurassa iiiihanan herkullisia ja hyviä korvapuusteja!  Oi että, vaikka pullataikina pötkö toi mieleen mun vierailevat matoset ja mitähän kaikkea, kiitos vain. :D Lisäksi  keskustelun aiheena olikin kaikenmaailman ötökät ja kauhuskenaariot torakoiden tulemisesta ensi kuussa. Huh. Enkä uskaltanut katsoa torakan kuvaa netistä. Onneksi isä ja äiti tulee tänne, ja isä voipi käydä mun puolesta taistoa niitä vastaan. Pitää etsiä kunnon myrkyt siltä varalta.

Herkkupullia nam!

Herkkukahvit! + musta on tullu ruokakuvaaja...

Perjantaina lähdin hollantilaisen tytön ja suomalaisen tytön kanssa Vallettaan syömään Cafe Jubileehen, ja se oli niin hyvä idea! Koska siellä oli livemusiikkia, jotka soittivat the BEATLESIA! Ihan parasta, ja minun salaatti oli erittäin hyvää! Siinä oli uppopaistettua Gozon juustoa! Ruokailun jälkeen mentiin katsomaan maltalaista bändiä, ja stand-up:ia! Jälleen kerran oli hieman erilaista kuin Suomessa… ainakin olin ymmärtänyt näin, että tämä bändi on ihan suosittu ja ne kuulemma ovat keikkailu Lontoossakin. Kukaan ei ollu lavan edessä, EI KUKAAN. Kaikki oli melko kaukana lavasta, ja juttelivat omiaan. Bändi oli enemmän taustamusiikkia. Bändikin vaan istui tuoleilla ja soittivat  cover-biisejä…kaikenlisäksi slovareita. Kyllä ne silti kuulosti hyvälle, mutta kun olin kuunnellu heidän omia biisejään YouTubesta niin oisin nyt halunnu kuulla vähän niiden omaa menevää musaa.
Ja olisin halunnut laittaa videota myös maltalaisesta stand-up komiikasta, mut ei se lataaminen oikein toiminu… meni kyl vitsit vähän ohi joo, yllättäen. :D Silti oli tosi kivaa.

Cafe Jubileen katto...

Salaattiherkku!

Red Electrick, se bändi

Lauantai oli sushi-päivä! Tämä kerta lähenteli kyllä sushi-övereitä jo… :D Minä vaan ostin semmoisia sushirullia, ja sitten ne leikkas ja niitä olikin aika paljon… varmaan 25 sushia ja 10 euroa. :D Sitten söimme sushit St Julian’sin rannalla ja aurinko paistoi niin ihanasti! Eilen oli muuten ensimmäistä kertaa lämmin myös varjossa, jeee! Ihanaa kun kelit lämpenee, vaan vähemmän ihanaa että kaikki ötökät herää… Mutta ehkä mä selviän. Pian mun vierailuputki alkaa ja luulen et mun turistimoodi mene taas päälle. Sitten toivon että Malta näyttää ihanammalle kuin aiemmin!

ähky-överi-sushi herkkuaa!

Tämä sunnuntai ei vois olla enempää sunnuntai. Nyt kun peukalokin antaa periksi, voisin kirjoittaa niitä postikortteja taas. Toivon todella että saan ensi viikolla esseiden aiheita, sillä haluaisin päästä jo hoitamaan näitä kouluhommia. Täällä on ihan ihmeellistä tämä opiskelu, ainakin näillä minun kursseilla… koska sitä opiskelua ei ole? Paitsi sitten kun ne esseet on saatava kokoon. Paitsi juuri nyt muistin että minunhan piti lukea huomiselle luennolle yksi teksti... menenpä sen pariin sitten seuraavaksi. :P

Tämä viikko on ollut huippukivaa ja huippukurjaa. Välillä vieläkin mun mieleen hiipii Suomen kesä, koska sitä mun on tullut niin kova ikävä, ja ihmisiä siinä kesässä! Katsotaan mille se tuntuu tuossa kuukauden päästä, onko kesää ikävä enää vai ei. Ensi viikolla ainakin uudet salaiset seikkailut odottavat! ;) Niistä sitten juttua pian… vaan oon jo ihan innoissani hihihii!

Tämän viikon ihmetykset

Afrikan hiekkaa wau!

Kun siivosin myrskyn jäljität takapihaani alkuviikosta, oli se täynnä punaista hiekkaa. Minusta on niin outoa ajatella, että se hiekka on peräisin Afrikan saharasta! Koska onhan se niin kaukana, mutta ei se mitään muutakaan voi olla, koska tiedän että sitä se on. Semmoinen tuuli kyllä puhaltaa meren yli mitä vaan! Jotenkin jännittävää!

Maltalaiset huutelijamiehet yök.

 Keskiviikkona sain kokea jotain, miltä luulin säästyväni tummien hiusten ansiosta. Oli ihan tavallinen aamu, ja minä kävelin yliopistolle. Mielestäni en ollut pukeutunut millään tavalla erikoisiin vaatteisiin, mutta sain kuulla kadun vieressä parkissa olevasta autosta, kun joku mies mumisi minun mennessä ohi: mm so sexy!? Tämä juttu vaan pahenee. Nimittäin kun käännyin seuraavalle kadulle. ajoi ohitseni pakettiauto, joka hidasti minun kohalla ja se kuljettaja tuijotti minua pää ikkunan ulkopuolella. Ajattelin, että eihän tällainen voi olla todellista? Sitten, käännyin isolle ja  aamuisin ruuhkaiselle kadulle, jossa eräs autoilija löi jarrut pohjaan kohdallani ja tuijotti ikkunasta minua ja huusi; What’s up sexy?? Siinä vaiheessa ahdisti jo todella paljon, eihän tuo kaikki voi tapahtua saman aamun aikana? Kolme huutelijaa, kolmella eri kadulla, alle 15 minuutissa. Mikä näitä maltalaisia miehiä vaivaa? Ihan selvennykseksi, olin pukeutunut mustiin sukkahousuihin, mustaan polven yläpuolelle yltävään hameeseen, takkiin ja huiviin. En tullut mieleenkään, että kyseinen asu voisi olla niin huomiota herättävä? Miten täällä voi liikkua kun on tosi kuuma, ilman että joku heti huutelee kommenttia perään? En olisi uskonut, että aamulla joku jaksaa autosta alkaa huutelemaan tuollaisia.

Lettukestit nam!

Keskiviikko päivän huutelijat ja KUIVA esittelykierros luonnontieteiden museossa eivät tuoneet enää pahaa meiltä, kun Tilda ja Sanna tulivat mun luo kylään ja paistettiin lettuja. Niistä tuli kyl aikas hyviä, vielä ku oli kaikki herkut siihen täytteeksi.  Kyllä se niin herkkua oli! Onneksi sain myös syötettyä kyläilijöille mun leipomia feta-oliivi-muffinseja, sillä en olisi pystynyt syömään yksin kaikkia.

Aika kuivia! :(

Aika kivoja! :)

Kotibileet ja poliisi oho!

Torstaina antropologian luennot olikin peruttu, joten minulla alkoi viiden päivän viikonloppu. Illalla oli tarkoitus tavata porukalla ja viettää iltaa, sekä päästä tanssimaan Footloseen. Ensin oli hieman epäselvää, missä oikein tavattaisiin, mutta mentiin sitten oululaisten luo ja sieltä porukalla erään hollantilaisen pitämiin kotibileisiin. Siellä oli todella äänekkäitä vaihtareita, joilla oli juomapeli menossa. Tästä syystä, luulen, emme ehtineet olla bileissä kuin ehkä viisitoista minuuttia kun sinne saapui poliisi? Liian kovan melun takia siis. Onhan se ymmärrettävää kun on torstai-ilta, mutta sinänsä jännä kuitenkin, koska kello ei ollut vielä edes yhtätoista. Vaan olipahan kokemus sekin, olla paikalla bileissä joihin saapuu poliisi ja käskee olemaan hiljaa sekä poistumaan. Jep. Vaan matkalla Pacevilleen juttelin parin ihmisten kanssa enemmän, olen siis tavannut heidät jo aiemminkin. Oli tosi mukavaa jutella lisää.

Kynsinauhatulehdus yhyy!

Minulla on aavistus, että peukalon kynsinauhani saattaa olla tulehtunut. Ei kivaa. Peukalo on turvonnut, punainen, siihen koskee ja se on kosketusarka. Laitoin siihen hydrocortisonia, mutta luin netistä, (:D) ETTÄ jos tulee äkillinen tulehdus niin silloin saattaa tarvita antibioottikuurin jotta se paranee. Ei tosiaan kivaa. Enkä tiiä mitä mun pitäisi nyt oikein tehdä… ehkä menen käymään lähiapteekissa.

Kampaaja hmm…

Kävin tänään aamulla myös kampaajalla, ja se kyllä tosiaan oli erikoista Tai no, kaksi eri kampaajamiestä laittoi minun hiuksiani.Sitten ne värjäsi minun kulmat, vaikka eka luulin että ne voi muotoilla niitä. Eikä ne sitten muotoilekaan, kun se tehdään Beauty salonissa! Sitten lähdin hiukset märkänä, koska kuivaaminen olisi maksanut lisää, etsimään paikkaa jossa kulmani voisi muotoilla. Onneksi se löytyi, vaikka se nainen vahasi minun kulmat ihan omituisen muotoiseksi… jospa se olis tottumiskysymys, tai että väri kuluis pian pois niin ei näkyis niin vahvasti se muoto! Lisäksi, kuivina tyvi näyttää liian punaiselle. :/ Tuli vähän ikävä tuttua ja turvallista kampaajaa Suomessa! Mut kivaa oli se, että tyvikasvu kuitenkin hävisi ja siellä tarjottiin ilimasta kahvia. Maksoin 22e värjäyksestä, ja sitten eri paikassa kulmien muotoilu oli 3,50e. Enkä oo ihan varma haluanko mennä kampaajalle uudestaan?

  

Viikonlopun ohjelma jee!

Tänään on St Patrick’s Day, jota varten ostin eilen vihreän mekon, jota voi kyllä käyttää sittenkin kun kelit ovat tosi lämpimiä! En osannut kuvitella että St Patrick’s Day olisi näin iso tapahtuma Maltallakin… vaan mikäs siinä. Ihan mukavaa päästä viettämään iltaa muiden vaihtareiden kanssa!  Sunnuntaina mennään illalla, ainakin kolmen suomalaisen voimin, katsomaan Maltan yliopiston opiskelijoiden tekemää musikaalia Glame! Fame ja Glee samassa nimessä… hehe! Toivottavasti se on hyvä, saisi luvan olla, sillä lippu maksoi 10 euroa ja se on ihan isossa salissa!

MALTALLA ONKIN LÄMMIN!

Vihdoinkin. Toivottavasti jatkuu myös näin, ja lämpötila nousee lissää! Auringon ihanasta lämmöstä huolimatta, olisi mukava olla Sukevalla hiihtämässä laturetkeä. Vaan ensi vuonna sitten! Nytten nautitaan lumettomasta/loskattomasta kevväästä!

Merinen, sininen!

Hetkiä ykskaksviis

Minä kävin viime viikolla yksin kahvilassa, joka vastasi odotuksiani kivasta kahvilasta jee. Cafe Jubilee, se oli niin kiehtova paikka, josta saa myös ruokaa. Siellä saattoi istua yksinään ja kirjoittaa päiväkirjaa, vaikka yksinäisyys meinasi hiipiä mieleen. Kyllähän se hiipikin, mutta ajattelin samalla miten voin viedä vierailijoita sinne sitten! Näitä Cafe Jubilee- nimisiä kahviloita on Maltalla kolme. Czirassa, jossa minä kävin! Lisäksi yksi Valletassa, sekä Gozolla Victoriassa.

(Arvaan, et nyt kaikki innolla lukee salaa julkisesti mun päiväkirjaa, mutta minäpä olin ovelampi, eikä siinä näy salaisuuksia tai kunnon lauseita. Hee!)

Minä luulin ettei kukaan Suomi-ystävistä tule maltailemaan kanssani, niin nyt on AIVAN VARMAA, että Emma ja Kaisa tulevat luokseni jeee! Ja arvatkaas milloin? No VAPPUNA! Jotta eipä tarvitse vappuilla yksinään, ja luulen että tullee kyllä niin kivvaa! Minua on vaivannut hirveä ikävä Suomen kesää, oi ihanata kesää! Jospa kesällä voisi rakkaiden ja ystävien kanssa tehdä jotain supermukavaa ja erikoista! Ihan arkiset asiat tuntuvat kyllä jo erikoisille täällä ollessa. Mutta jos joku haluaa päästä maltailee, voi tulla hakemaan mua tyhjän matkalaukun kanssa kesäkuussa… ;)

Koko viikonlopun täällä myrsky tuuli mylläsi! Minä yritin lenkkeillä, vaan ei siitä oikein tullut mitään. En ole ikinä ollut niin kovassa tuulessa, ja kun meri heitti vettä minun päälleni, tulin tulokseen että ei taida oikein lenkkeilyt sujua. Meri oli niin hurjan näköinen, ettei sitä kyllä edes kuvista voi nähdä!Keksin muuten tavan, jolla voi treenata vastalihaksia ja olla samalla koneella! Ei kyllä mitään suuria pohdintoja vaatinut... siksi en viitsi ees kertoa miten.

Lauantaina olin hyvässä seurassa Sushi-taivaassa! Siellä sushit kulkivat liukuhihnalla ja sai ottaa sen mitä tykkää ja syödä sen verran kuin jaksaa, lautasen väri määräsi hinnan. Minusta se oli kiva, koska sinne voi mennä eikä tarvitse etukäteen tietää kuinka monta sushia jaksaa syödä. Minulla oli kyllä nälkä, koska söin varmaan 20 sushia. :D Olin odottanut ruokailua koko päivän, kun suunnitelmat muuttuivat toisten osalta, joten kyllä nälkä lähti. Eikä hinta ollut paha, 16e.Tämä sushi-paikka on ihan minun naapurissa, varmaan 3min kävellen ja olet siinä. Sushi-aterian kruunasi juustokakku! Miten ruoka tuokin niin paljon hyvää mieltä? Minulla ei ole mitään erityisen hyviä kuvia, koska ilmeisesti keskityin olennaiseen, eli syömiseen.

Askartelin tänään kalenterin, joka on siis sitä varten että voin raksia päiviä pois ennen Roopen tuloa! Eli ei joulun-odotus-kalenteri, vaan Roopen-odotus-kalenteri! Tosin, se alkaa vasta ensi viikon maanantaista. Ostin Roopen lempparikarkkeja, ja syön niitä… voi kai sanoa että on ikävä! Merkitsin kalenteriin kyllä muutkin vierailijat, eli äitin ja isän ja Jyväskylän tytöt. Minä myös sisustin jo ensi syksyn asuntoa, sillä kotona Sukevalla on valkoinen lipasto josta pitää repiä tarroja irti ja maalata uudestaan sekä VAIHTAA VETIMET. Joten minäpä ostin uudet vetimet, niin söpöjä ja kivoja!

Maaliskuu tuntuu vielä pitkältä, mutta luulen kun se alkuun hurahtaa, niin sitten se mennä huristaa sellaisella vauhdilla että saa ihmetellä minne se aika taas katosi? Tällä viikolla sitä käynnistellään leipomisella ja letuilla, sekä muilla mukavilla menoilla!

Vaan on se St Julian's kaanis iltahämärässä!

Koti-ikävä

Ikävä kaikkea tavallista,

ikävä kaikkia ihmisiä,

ikävä asioita joita voi tehdä

ihanien ihmisten kanssa.

Ikävä lämpimiä halauksia

ja suomalaista ruokaa.

Ikävä hetkiä.

Voi itku.

Tervetuloa Sarin ikävöinti-viikon kuviin ja tunnelmiin!

"Missä sydän, siellä voima
Missä rakkaus, siellä kotimaa"
-Cmx