torstai 2. helmikuuta 2012

MA MAltalla MAjailen JÄnnittävästi JÄrkytyksestä JÄätyen!


 
Japanin tuliainen ja Sari yhdessä Lontoossa!


Lennot sujuivat täysin ongelmitta, mun laukut ei painaneet liikaa eikä ne myöskään kadonneet minnekään, ja ruumasta laukku tuli vielä ensimmäisten joukossa ulos! Lontoossa oli ihan helppoa vaihtaa terminaalia, seurasi vain violetteja kylttejä niin löysi perille. Jouduimme odottamaan melko kauan, ennen kuin tuli tieto miltä portilta lento lähtee, ja se lähtikin puoli tuntia myöhässä. Vaan ei se haitannut! Olisin melkein halunnu jäädä Lontooseen… menin ihan sekaisin lentokentän kaupoista! JA LÖYSIN HULA HOOPSEJA! Ihanaa, sekä ostin Lontoo palasaippuan!





Sain ilokseni nauttia myös Starbucksin kahavia, ja hyvvää oli! Sitten ajattelin, että jos menin pelkällä lentokentällä niin onnesta sekaisin, oisikin ollu IHAN liian onnekasta jos oisin siellä vaihdossa. Olisi voinut olla onnetonta myös rahapussilleni… Mutta kun Maltan kone lähti, niin olin kyllä innostunut Maltasta. Maltalla alkaa karnevaalitkin tässä lähiaikoina, jotka loppuu mun synttäripäivänä! Kun saavuimme Maltalle, oli aika jännää nähdä lentokoneen ikkunasta mistä se valtio alkaa ja mihin se loppuu. Lentokentällä yellowcab tuli ja haki meidät, ja ajoi kyllä mielestäni ihan hyvin vaikkakin aika kovaa... mut mulla oli huono olo, niin en oikeastaan ajatellut mitään siinä taksissa.

 Maltan lentokentältä, ja palmuja on!

Sitten kohtasin asuntoni ensimmäistä kertaa. Vuokranantaja vaikutti ihan mukavalta, muttei ymmärtänyt suomalaisuuttani. Esimerkiksi, kysyin voinko kävellä asunnolta kouluun, ja hän vastasi; No et todellakaan! Sitten luulin, ettei sinne mene kävelykatua. Onneksi asunnonvälittäjä Anthony pelasti tilanteen, ja sanoi; ”voi tietysti, hän ei ole niin kuin me, että pitää ajaa autolla joka paikkaan.” ELI 30 minuuttia arviolta menee kävellen ja sinne menee kävelykatukin! Jos Kortepohjastakin kävelin yliopistolle Suomessa, vaikka pakkasella, niin kävelen kyllä myös täällä! Sopimukset on kirjoitettu, vaikkei täällä nyt kaikki ihan ollu silleen miten kuvittelin. Esim. lakanoita yms, mutta se vuokranantaja lupasi tuoda minulle toiset. Mun vaan pitäisi pyytää tyynyjä ja peittokin, vieraitani varten…

Asunnonvälittäjäni Anthony oli kyllä aivan huipputyyppi! Miettikää, kuka asunnonvälittäjä antaa kaksi euroa vuokranmaksuun, kun piti olla 4 euroa ja mulla vaan 3, niin se otti omasta pussistaan 2e ja käski mun pitää euron kolikkoni! Hän näytti mulle myös kaupan, josta saan ostettua läppäriin sopivan adapterin ja ruokaa, sekä näytti miten kaaanista St Juliansin keskustassa on! Ja asun ihan sen keskuksen vieressä… ja merikin on aivan lähellä, ja siinä on vielä kiviranta josta voi uida sit lämpimällä. Ainakin kaksikerroksinen ruokakauppa jossa on sistustusliikekin! Näin muuten kaupassa tytön, jolla oli hirmu paksu toppatakki... ja paljaissa jaloissa flipflopit? Varmaan hyvä ääreisverenkierto.
Sitä paitsi, St Julianissa on LOVE-patsas/maamerkki… joten TÄN ON oltava mun kaupunki, se oli ihana ja oo!

Asuntoani mun!


Olenhan kuulostanut jo tarpeeksi riemastuneelta, että voin kuulostaa myös ahdistuneelta? Asunnosta… toki se on yhtä hieno kuin kuvissa, ehkä siksikin NIIIN KYLYMÄ. Ah, niin ihana kivilattia on jäätävä. Tuli todellakin Samlita ja Eveltä saatu Japanin tuliainen (tossut) tarpeeseen! Nimittäin tuo kylmyys puskee läpi villasukankin. Ulkona taas tarkenee vaikka ilman takkia! Eli tämä ei käy minun järkeeni, pitäs varmaan nukkua siellä...

Lisäksi olen erittäin vainoharhainen torakoiden suhteen. Eihän ne nyt näin kylmässä haluaiskaan olla, ja olisivat varmasti esittäytyneet jos olisivat. Mutta silti, mua pelottaa liikkua täällä asunnossa… jossa on myös ohuet seinät(=naapurissa kaksi kirkuvaa lasta). Ihan naurettavaa, tiedän, mutta minkäs tälle mielelleen nyt voi. Siitä aloin miettiä jotta olikohan tuo nyt niiin superhyvä idea muutta yksin ulkomaille asumaan? Ehkä en tajunnu ettei se ole ihan sama kun asua yksin Suomessa. Tulihan siinä sitten illan mittaa itkettyäin hieman, vaan ei niin paljoa mitä olisi tullut ilman Skypeä+nettiä! Tämä nettikin on minulle tosin pieni arvoitus, mutta jospa se nyt toimisi sitten kokoajan.



Minulla on siis asunto, toimiva netti ja tiedän mistä voi ostaa ruokaa. Ja ulkona on kaanista! Eli ihan hyvin tässä, kunhan opin kylmyyteen. Sitten kurjina hetkinä pitää vaan odottaa kun veljeni tulee kylään tässä kuussa, ja sit huhtikuussa äiti ja iskä, ja ihanaisessa toukokuussa Roope. (Tulispa ne torakat, JOS tulevat sillon kun en oo yksin täällä.) Joten kuhan 2 viikkoa (jona aikana kuulemma pitäisi sopeutua uuteen) on mennyt, niin Teemu jo saapunee ilokseni tänne!


Vaan, tänä aamuna menin suihkuun ja vasta kun kastelin hiukseni, muistin etten laittanut lämmönvaraajaa päälle. Jes. Jääpalasuihku oli sitten se, ja lattia oli myös jäinen ja eipä tuota meinannu saaha itseään kuivaksikaan. :D Menin seisomaan heaterin alle, jonka jo pelkäsin hajottaneeni. Onneksi se toimii. Nyt minä lähden seikkailemaan pian tuonne ulkoilmaan toverinani Sami, ehkä saamme hankittua liittymät ja vähän kuvaa siitä, mikä tämä saari oikeastaan on! Eli ihania kuvia luvassa… ;)

Lopuksi Maltan saarta lentokoneesta, tadaa!


4 kommenttia:

  1. Muistan kun mennin sillo sinne Espanjaan niin ulkona oli +15 astetta, mutta sisällä sitte tosi viilee ja lattiat oli kanssa TODELLA kylmät. Ostin sieltä semmoset sisätossut, joissa sitten kävelin siellä koko ajan.

    Ihanaa että oot pässy perille ehjänä! Mukavaa lukea tätä sinun blokia. Sinun Sarisuutesi huokuu läpi tietokoneen sydämeeni. Ikävä sinua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Outi!
      Ei mee jotenki järkeen, että on niin kylmä sisällä. :D Mutta jospa se tästä.

      Ihanaa kuulla että Sarisuuteni näkyy, koska se on parasta kun lukee jonkun toisen juttuja. Silloin tule olo, että toinen onkin ihan lähellä. Siksi ootanki postikortteja myös Suomesta... ;) Ikävä <3

      Poista
  2. "Minulla on siis asunto, toimiva netti ja tiedän mistä voi ostaa ruokaa." Ihana Sari :D Ja kyllä se siitä, saakin itkeä kun ekan kerran iskee yksinäisyys ja koti-ikävä, kun pittäähän niiden kanssa oppia pärjäämään sitten :) P.S. Hain EF:n liideriksi ja taisin laittaa sinne, että mulle kävis myös Malta, jos nyt oot siellä vielä kesäkuussa ja pääsisin niin vois olla! :P Hihi, ihanaa, Malta! Joo :) Se on semmoinen arvoitus kyllä mullekin että mikä maa se oikein on olevinaan, mutta jos asut keskustan lähellä ja meri on vieressä, niin kuinka kamalaa elämästä voi muka tulla? Koska aina voi mennä meren ääreen lukemaan jotain hyvää kirjaa tai kirjoittamaan runoja jos sellainen vertauskuvallinen aurinko ei paista! Pusu ja hali ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussu loit mulle ihania mielikuvia istumisestä penkillä meren rannalla oo! Ja itkeminen on hyvä juttu, enkä itkeny ees kauheen paljoo. Itken joskus toiste lissää. Ja mä yritän mös ratkaista tämän maan arvoituksen! ;)


      Hihii! Jospa pääsetkin EF-liideriksi Maltalle... sit ku metsästät alaikäsiä Pacevillessa, niin voit käydä mun luona matkalla kylässä :P Puspushali! <3 Halit auttaa, iltaisin enemmän vielä!

      Poista